perjantai 29. heinäkuuta 2016

LOMAILUA

Moikka!

Kuten aikasemmin mainitsinkin niin meillä oli viime viikonloppuna tämän kesän viimeiset juhlat ja ne oli Henkan serkun rippijuhlat. Päätettiin lähteä reissuun päivää aikaisemmin, jotta päästään käymään pitkästä aikaa linnanmäellä. Oon viimeeksi käyny huvipuistossa yli neljä vuotta sitten, koska en kokenu, että Jessica olis saanu aijemmin ihan hirveesti niistä härveleistä irti ja ei vaan tullu koskaan ilman tyttöäkään lähdettyä. Henkan kanssakaan ei olla koko tän kuuden vuoden aikana oltu missään huvipuistossa, joten ehkä olikin jo aika!:D

Lähdettiin lauantaiaamuna ajamaan ja napattiin myös Henkan äiti eli Jessican mummi mukaan. Lappeenrannasta Helsinkiin ajaa n. kolme tuntia pysähdyksineen ja meillä matka meni tosi joutuisasti. Koko matka käytiin kuulumisia läpi ja Jesu katseli välillä tabletista ohjelmiaan. Tyttö oli ihan innoissaan kun pääsi "Hensinkiin" uuden matkalaukkunsa kanssa, jonka mamma oli ostanut edellisenä päivänä. Perillä oltiin vähän puolenpäivän jälkeen ja käytiin vaan viemässä kamat meidän hotellihuoneeseen, jonka jälkeen lähdettiin kohti lintsiä.


Linnanmäki oli ihan meidän hotellin vieressä, joten kauaa ei mennyt kun käveltiin porteista sisään. Ilma oli hiukan epävakaa, joten ajateltiin, että porukkaa ei ihan hirveesti varmaan ole. Todellisuus oli ainakin meille jotain ihan muuta ja kamala ruuhkahan siellä oli. Tosin helteisenä päivänä ihmisiä on varmasti kaksi kertaa enemmän, mutta jo tuo väenpaljous oli ihan tarpeeksi meille :D Päätettiin ottaa Henkan kanssa omat rannekkeet ja Jessica sai käydä niissä ilmaislaitteissa kun niitä löyty niin paljon!

Oltiin vähän varauksella tytön suhtautumisen kanssa, koska Jesusta on tullut viimeisen vuoden sisällä todella arka. Kaikki uudet paikat, tilanteet ja ihmiset saa Jessican hurjan ujoksi ja melkein itkun partaalle. Meidän suureksi yllätykseksi Jemppa olikin hirmu reipas ja iloinen koko ajan eikä pelännyt yhtäkään laitetta! Kierreltiin ympäri lintsiä ja käytiin vuorotellen tytön kanssa siinä missä hän halusi. Syötiin ja lopuksi mentiin kaikki yhdessä siihen maisemajunaan.

Koska oltiin otettu rannekkeet niin tehtiin niin, että mummi lähti Jessican kanssa neljän aikaa takas hotelille ja me päästiin Henkan kanssa kiertämään rauhassa vielä muutamat laitteet. Jonotettiin about 20-30min jokaiseen, mutta jonotus ei haitannut kun kerrankin ei ollu lasta vieressä, jota olisi pitänyt viihdyttää:D Oli oikeesti kivaa ihan vaan olla kahdestaan ja jutella jostain muusta kuin siitä mitä ostetaan kaupasta tai kumpi laittaa pyykit kuivumaan. Pieniä iloja<3 Viimeisenä käytiin kummitusjunassa ja siinä kohtaa fiilis vähän laski kun nähtiin vanhempien tulevan kummitustalosta pois itkevän n. 4-vuotiaan kanssa. Huhhuh. Ei ne ikärajakehoitukset siellä vissiin ihan turhaan ole..

Kun saavuttiin takas hotellille, lähdettiin kävellen keskustaan syömään. Valittiin illallispaikaksi grande grill ja ruoka oli sielä tosi hyvää! Mummin kanssa syötiin kanaa ja Henkka otti Jesun kanssa lehtipihviä. Jälkkäriksi nautittiin vielä jäätelöä sekä mansikkamargaritat. Ärsyttää kun en tajunnu ottaa kuvia kauheesti tän päivän aikana kun en oo tehny sitä niin pitkään aikaan! Snapchattia päivittelin suht paljon, mutta en tietenkään tajunnut sieltä tallentaa mitään puhelimeen...



Sunnuntaina oli sitten ne rippijuhlat. Aamulla käytiin syömässä hotelliaamupala, pakattiin kamat ja suunnattiin juhlapaikalle. Siellä odottikin jo Jessican isoisovanhemmat ja muut sukulaiset. Itse kirkkoon ei lähdetty ihan vaan sen takia, että mukana oli 4-vuotias lapsi:D Käytiin ennen juhlien alkua läheisessä puistossa leikkimässä ja sen jälkeen vaihdettiin mekot ja puvut päälle.


Juhlien alkaessa Jemppa meni taas tosi ujoksi eikä suostunut tulemaan pihalta sisälle missä kaikki vieraat oli. Jos joku yritti lähestyä niin alkoi armoton itku!:( Oltiinkin siellä vaan muutama tunti ja sen jälkeen lähdettiin suoraan ajamaan kohti kotia. Kotimatkan alkaessa oltiin Henkan kanssa hyvin huojentuneita siitä, että päästään takaisin Lappeenrantaan. Helsinki ei ole yhtään meidän paikka sen väenpaljouden ja liikenteen vuoksi. Helsinkii ei muuteta ikinä ellei ole esim. töiden vuoksi pakko:D Meille ei ole siellä mitään mitä ei täältä jo löytyisi. Oli jokatapauksessa tosi kiva reissu ja onneksi päätettiin tehdä siitä kaksipäiväinen:)

Nyt tällä viikolla ollaan puoliksi palattu jo arkeen kun Henkan reenit jatkui jäähallilla. Sitä yhteistä perheaikaa meillä on ollut päivittäin silti 3-4 tuntia, joten ne ollaan vietetty uiden, hyvin syöden ja kesästä nauttien. Jesu on innostunut uimisesta nyt oikeen toden teolla ja haluaisi viettää kaikki päivänsä rannalla:D Kesänlapsi henkeen ja vereen!






Tänään Jessica lähti miun vanhemmille yökylään ja mie kävin samantien viemässä kirpparille ikea-kassillisen tavaraa. Aloitin keväällä kunnolla käymään kaappeja läpi, koska meillä on ihan liikaa ylimääräistä, käyttämätöntä tavaraa ja se on niiiiin ärsyttävää! Onneks tossa meidän vieressä on Lappeenrannan suosituin kirppis niin sinne saa helposti tavaraa kuljetettua. Aamulla käyn vielä Jesun lelut ja vaatteet sekä meidän vaatekaapit läpi niin saadaan niihinkin lisää tilaa. Lapsen kanssa on muutenkin mahdotonta käydä esim. leluja läpi, koska kaikelle löytyykin yhtäkkiä käyttöä, haha!



Mukavaa viikonloppua kaikille, palaillaan taas!:)
-Janina




tiistai 26. heinäkuuta 2016

MIKSI NIPOTAT FROZEN-TUOTTEISTA?

Moikka!

Oikeesti isoin syy siihen miksi alotin taas blogin kirjottamisen on se, että rakastan kirjottaa kaikkia mielipidepostauksia aiheista, joista mammapalstat kuohuu ja joihin törmään esim. somessa. Henkka useesti joutuu kuuntelemaan kun vaahtoon täällä jostain jutusta pää punaisena niin ehkä parempi, että sillon tällön puran ne mielipiteet tänne blogiin. Miehiä kun ei useesti kiinnosta esimerkiksi se mitä Katri Sorsa on sanonut blogissaan imetyksestä, haha :D

Aihe, josta oon halunnu jo pitkään kirjottaa, on frozen. Kyseinen elokuvahan on julkaistu jo vuonna 2013, mutta suomalaisten suosion se saavutti vasta muutama vuosi sitten. Koska tuo leffa on kaikkien aikojen menestynein animaatioelokuva, tuli sen mukana luonnollisesti myös kaikki oheistuotteet ja niitähän tuli sitten ihan rytinällä eli lähestulkoon mistä vaan löytää Elsaa ja Annaa jos niitä haluaa ostaa.

Meillä kotona tämä frozen-innostus alkoi vasta kunnolla reilu puolisen vuotta sitten. Näytin Jessicalle muistaakseen viime kesänä tai alkusyksystä sen leffan, mutta kiinnostusta sille ei näyttänyt löytyvän ollenkaan ja sen jälkeen en siitä sitten puhunukkaan. Jostain Jessica kuitenkin myöhemmin sai innostuksen tuota leffaa kohtaan ja kohta ei mistään muusta puhuttukkaan kuin Elsasta. Oltiin paljon sairaslomilla talvella ja keväällä, joten leffan vuorosanat ja kaikki laulut osaa jokainen meidän perheestä ulkoa.

Pikkuhiljaa Jemppa alkoi saamaan myös niitä oheistuotteita, joko lahjaksi, tuliaisena tai meidän ostamana. Vihkoa, kynää, ämpäriä, lapiota, saippuakuplia, paitaa, housua, mekkoa, hammasharjaa, sateenvarjoa yms! Lähes tulkoon aina jos Jessicalle piti ostaa jotain uutta, vaikka isompia arkimekkoja, ostettiin ne frozen-kuosisena ja se oli ihan ok meille vanhemmille, koska eihän me niitä vaatteita käytetä eikä niiden kuosien tarvitse meitä miellyttää. Jos lapsen kasvot alkaa loistamaan kuin Naantalin aurinko ihan vaan sen takia, että äiti osti tavallisen, yksivärisen t-paidan tilalta Elsa-teepparin niin tottakai sen niinpäin teen!


Se mikä miulle itselle tuli suurena yllätyksenä on vanhempien kielteisyys näitä tuotteita kohtaan. Elsa-tennareita sanotaan rumiksi ja Sven-porolaukkua noloksi. Vanhemmat eivät hyväksy sitä, että lapsi oikeesti voisi nauttia frozen-yökkäristä ihan suunnattomasti, vaan se vaihetaan tavalliseen valkoiseen, koska äidin mielestä Elsat eivät ole kivoja. Oon monesti miettiny, että MIKSI? Mikä siinä on niin hirveetä jos oma lapsi on kiinnostunut jostakin noin yksinkertaisesta ja harmittomasta asiasta? Eiköhän meistä jokainen ole fanittanut jotakin asiaa ihan yhtä kovin kuin nämä pienet lapset Elsaa ja Annaa.

Se pinnallisuus mikä on menny karkeasti sanottuna lapsen iloisuuden edelle on oikeesti tosi järkyttävää. En vaan tuu koskaan käsittämään tätä asiaa. Asia, jonka ymmärrän täysin on se ettei vanhemmat halua lapselle lisää "rojua nurkkiin" jos jo ennestään löytyy paljon hyväkuntoisia leluja joilla leikkiä ja vaatteita, joita käyttää. Mutta jos tarvetta uusille lenkkareille olisi tai vaikka hiekkaämpäri ja lapio olisivat menneet rikki niin miksi ne uudet ei sitten voisi olla frozen-tuotteita. Kyse on kuitenkin innostuksesta, joka vaihtuu joskus johonkin toiseen ja sillon nämä frozen-jutut voi antaa eteenpäin vaikka turvakotiin tai muualle, joissa on pieniä "Elsoja" odottamassa omaa vuoroaan.


Jessica kasvaa ihan hurjaa vauhtia koko ajan, joten meillä joudutaan vaihtamaan vaatekokoa edelleen kaksi kertaa vuodessa. Eli jos se frozen innostus loppuu ensi talvena niin se ei haittaa mitään, koska nyt keväällä ja kesällä ostetut/saadut vaatteet ovat todennäköisesti jo pieniä :) Tuntuu vaan niin turhamaiselta, että kinastelisi oman 4-vuotiaan kanssa h&m:n lastenosastolla siitä, otetaanko Elsa-mekko vai pinkki pitsimekko, jos se mekko on kuitenkin ostettava. Me sanottiin viime jouluna sekä nyt kesällä ennen synttäreitä, että kaikki frozen-aiheiset jutut ovat meille tervetulleita, ihan vaan sillä perusteella, että se on se juttu mitä meidän lapsi rakastaan tällä hetkellä kaikkein eniten. Meidän pikku-Elsa<3

Nyt olisinkin kiva kuulla, että mitä mieltä te otteet tästä asiasta? 
Tuntuu, että oon oikeesti ainoa, jota Elsat ja Anna ei haittaa:D

-Janina


maanantai 18. heinäkuuta 2016

JUHLIA JUHLIEN PERÄÄN

Moikka!

Meille sattui tälle heinäkuulle kolmet rippijuhlat, joista yhdet on vietetty, yksiin ei päästy ja yhdet vielä juhlitaan. Ensin oli pikkuveljeni juhlat ja tällä viikolla on Henkan serkun juhlat. Ennen näitä juhlia juhlittiin Jessican 4-vuotis syntymäpäiviä, joten kaikennäköstä kakkua ja piirakkaa on tullu tässä muutaman edellisen viikon aikana syötyä, huh! Ajattelin nyt vähän kertoa tarkemmin minkalaista tarjottavaa meiltä on löytynyt jos siellä joku kamppailee näiden juttujen kanssa tai voi tarpeen vaatiessa tulla täältä hakemaan inspistä:)

Jessican virallinen syntymäpäivä on 11.7. ja synttärijuhlia vietettiin sitä edellisenä viikonloppuna. Vieraslista meillä oli melkeinpä täysin samanlainen kuin edellisinäkin vuosina eli lähisukulaiset ja tuttavat kutsuttiin. Vieraita taisi olla kaikenkaikkiaan n. 25 ja tarjottavat suunniteltiin tietenkin sen mukaan. Muutamia allergisoivia juttuja välteltiin myös, joten jos sieltä löytyy keliaakikkoja/gluteenille herkkiä tai kananmunalle allergisia niin muutama hyvä vinkki olisi tarjolla!

Täytekakut ovat Jessican ja Henkan suurinta herkkua, joten lupasin semmoset tehdä vaikka en itse niistä kovin välitä. Tein kakkuja kaksi ja molempiin normaalin sokerikakkupohjan (ohje täältä!). Toiseen tuli suklaa-vadelmatäyte (ohje täältä!) ja toiseen valkosuklaa-mansikkatäyte (ohje täältä!) . Marjat surautin sauvasekottimella soseeksi ja lisäsin pienen määrän sokeria myös mukaan. Pohjat kostutin äitini tekemällä marjamehulla. Tuli kuulemma oikein hyviä!

Juustokakkuja tein ihan jo senkin takia, että niistä saa helposti gluteenittomia ja munattomia. Tänä vuonna tein tarjolle smoothiekakun (ohje täältä!) ja helpon suklaajuustokakun (ohje täältä!). Löysin sattumalta lidlistä näitä kakkuja varten ihan älyttömän hyviä suklaakeksejä. Violetissa paketissa on 200g eli juuri sopiva määrä yhden kakun keksipohjaan. Suosittelen ostamaan niitä, jos gluteenitonta tykkää käyttää. Hinta-laatu -suhteeltaan ehdottomasti parempia kuin esim. s-kaupoissa myytävät semperin keksit.

Kakkujen lisäksi paistettiin pakasteesta pieniä piirakoita ja niiden kaveriksi tein munavoita sekä tuorejuustoa oli myös tarjolla. Lidlin pakasteosastolta otettiin myös hyväksi todettuja pyöreitä minipizzoja. Edellis vuodesta muistettiin sen verran, että ne meni hetkessä, joten tänä vuonna otetiin muutama paketti enemmän. Allergikoille leivoin pizzojen vastiketta eli pizzakkaa kinkku-ananastäytteellä. Ohjeen siihen nappasin täältä, johon vaihdoin vehnäjauhojen tilalle gluteenitonta jauhoseosta ja kauraleseet ostin myös gluteenittomana. Maistu kyllä tosi hyvältä ja noita tein kaksi kappaletta, joten niitä annettiin minigrip-pussissa myös matkaevääksi muutamalle:)

Haluttiin laittaa tarjolle myös cocktailtikkuja, joihin pistettiin juustokuutioita, viinirypäleitä, minitomaatteja, nakkeja ja lihapullia. Minilihapullat tein itse edellisenä iltana, jotta niistä saatiin munattomia. Noiden lisäksi oli tarjolla tietenkin poppareita, sipsiä, karkkia ja Jesu piti huolen myös siitä, että hänen lempikeksejään pistettiin myöskin pöytään:D Juomapuolella meillä oli tietenkin kahvia ja teetä sekä raikasta appelsiini-sitrusboolia. Kesäsynttäreitä kun vietettiin niin miun mielestä on tärkeetä, että tarjolla on lämpimien juomien lisäksi myös jotakin raikasta, kylmää juotavaa. Joka vuosi sitä on mennyt paljon juurikin tästä syystä, joten tätä "perinnettä" jatketaan seuraavinakin vuosina. Booliin laitettiin spriteä, sitrus-jaffaa ja appelsiinimehutiivistettä.


Kaiken kaikkiaan oon ihan tyytyväinen siihen mitä keksittiin laittaa tarjolle. Tykkään, että vaihtoehtoja on jonkun verran, jotta jokaiselle vieraalle löytyy jotakin mieleistä. Tuohon kermakakun päälle laitettiin vielä hetki ennen tarjoilua frozen-kakkukuva ja toinen kakku oli varustettuna prinsessa Sofian kuvalla. Jessica oli näistä niiiin iloinen ja jakso monesti kiittää meitä kun semmoset hänelle tilattiin<3


Viime lauantaina vietettiin sitten vuorostaan meidän perheen kuopuksen eli pikkuveljeni rippijuhlia vanhempieni luona. Vieraita oli reilu kolmekymmentä, joten syötävääkin oli varattu sen mukaan. Isä teki maailman parhaimpia voileipäkakkuja, kolmessa eri maussa. Näiden lisäksi oli kanttarellipiirakkaa, piirakoita ja munavoita sekä tuc-keksejä juustojen kanssa. Makealta puolelta löytyi tuulihattuja, suklaasuukkoja (ohje täältä!) ja juustokakkuja. Juustokakut tein minä ja näihin juhliin valitsin greippikakun (ohje täältä!), saman helpon suklaajuustokakun minkä tein Jesun synttäreille, sekä mango-appelsiinikakun (ohje täältä!). Kaikkiin näihin käytin taas niitä lidlin gluteenittomia keksejä. Greippikakun täytteen tein kaksinkertaisena, koska tuntui, että se ohjeen mukainen täyte ei tehnyt kakusta niin paksua kuin halusin. Suklaakakkuun lisäsin maitosuklaakerroksen päälle myös valkosuklaasta tehdyn kerroksen.

Juhlien järjestäminen ja se itse leipominen on ehdottomasti yksi lempparipuuhistani. Monesti en edes juhlia ns. juhli vaan häärään kaikkea muuta juhlien aikana. En osaa vaan istua ja syödä vaan on luonnollista, että olen "pöydän toisella puolen" keittämässä kahvia ja siistimässä tarjoilupöytää. Kävi muuten niinkin tossa viime viikonloppuna, että olin noihin suklaasuukkoihin tarkoitetun suklaalevyn syönyt torstaina ja tietenkin unohtanut ostaa uuden tilalle. Tajusin asian vasta myöhään perjantai-iltana, joten ei auttanut kuin herätä lauantaina 5.30 ja käydä abc:lla. Haha!

Kertokaa ihmeessä minkälaista tarjottavaa teillä on yleensä ollut tämän tyyppisissä juhlissa? Voin sitten taas vuoden päästä palata tämän postauksen kommentteihin ja katsoa mitä tekisi:D

-Janina


perjantai 15. heinäkuuta 2016

KOLMAS KERTA TODEN SANOO!

Heippa vaan!

Täällä ollaan taas, vanhan blogin puolella. Jälleen kerran aloitetaan taas puhtaalta pöydältä, mutta silti tutun osoitteen alta kirjottelmaan. Hinku takaisin blogin pariin on ollu suuri, mutta viimeinen vuosi oli TODELLA hektinen ja raskas, joten aikaa eikä voimia blogille enää ollut. Lupasin kuitenkin jossain kohtaa palata tämän rakkaan harrastuksen pariin ja nyt kesälomalla sain rauhassa muokkailla ulkoasua ja mietiskellä muutenkin tarkemmin koko hommaa. On tää vaan niin miun juttu!


En oikeen tarkkaan muista mihin viimeisen blogini kanssa jäin tai milloin sen lopetin, mutta voisin tässä vähän kerrata, että mitä kaikkea ollaa viimeisen vuoden sisällä puuhailtu. Viime heinäkuusta joulukuuhun Henkkahan oli suorittamassa asevelvollisuutta, joten isiä ei paljoa kotoa näkynyt. Jessica reagoi siihen tosi vahvasti ja erossa olo isästä sekä päivisin äidistä oli tietenkin ihan liikaa 3-vuotiaalle. Välillä tyttö saattoi purskahtaa vaan itkuun ja tulla halaamaan ja kertoa, että on ikävä isää. Onneksi aika meni kuitenkin todella nopeasti ja pian päästiin olemaan kaikki kolme yhdessä kotona.

Vuosi 2016 alkoikin meillä sitten sairastelukierteellä. Jessicalla oli viiden kuukauden sisällä kuusi korvatulehdusta, joten vietettiin sairaslomaviikkoja paljon kotosalla. Kaikkia harmitti koko tilanne, mutta kuudennen tulehduksen jälkeen saatiin lähete korvalääkäriin ja selvisi, että tytöllä on liimakorva. Tämä aiheutti kaikki ne tulehdukset ja myös sen ettei Jessica kuule kunnolla. Syksyllä ollaanki  menossa kitarisaleikkaukseen ja putketkin laitetaan korviin varmuuden vuoksi. Huh, sitten on tämäkin ohitse! Kirjotan jossain vaiheessa tästä tarkemmin ja varsinkin julkisesta terveydenhuollosta, josta miulla on pelkästään positiivista sanottavaa!:)

Hyvin väsyttävä vuosi (meille kaikille) saatiin päätökseen kun kesäloma alkoi juhannuksena. Sitä päivää odotettiin kuin kuuta nousevaa, koska tiedettiin ettei tarvitse stressata yhtään mistään ja minnekkään ei ole kiire. Henkan ei myöskään tarvitse treenata mihinkään tiettyyn aikaan, joten ollaan tehty yhdessä kaikkea kivaa! Tämä on semmosta luksusta mitä meillä ei ole ollut puoleentoista vuoteen, joten todellakin ollaan otettu kaikki tästä irti. Nyt lomaa on jäljellä vielä parisen viikkoa ja sen jälkeen koittaa vasta paluu arkeen.



Itselläni on siinä mielessä vähän jännitävä tilanne meneillään, että ennen lomaa  irtisanouduin työpaikastani, koska meillä oli tosiaan tarkoitus muuttaa Lappeenrannasta pois. Suunnitelmat kuitenkin hieman muuttuivat ja ainakin seuraava vuosi ollaan vielä täällä. Uusi työpaikka on siis etsinnässä ja nyt tarkoituksena onkin se, että en tee enää yhtä paljon töitä kuin aikaisemmin vaan keskityn enemmän Jessicaan ja siihen, ettei tytön tarvitsisi olla pitkiä päiviä päiväkodissa.


Tällästä siis meneillään täällä meillä! Aika pikakelauksella tuli kirjoitettua, joten jos jotain kysymyksiä heräsi tai haluutte vaikka postaustoiveita kertoa niin kommenttiboksiin vaan viestiä. Somea käytän myös tosi ahkerasti, joten sitä kautta kannattaapi myös seurailla jos haluaa ihan realiajassa nähdä mitä tässä lomalla puuhaillaan. Palaillaan taas pian!:)

-Janina