lauantai 27. elokuuta 2016

YHTEISEN AJAN TÄRKEYS

Moikka!

Meille viikonloput on ollu nyt tänä kesänä erityisen tärkeitä ja joka vuosi on tietenkin sama juttu. Suurinosa perheistä viettää juuri ne viikonloput yhdessä kotosalla, mutta meillä suurin osa vuodesta menee niin, että ollaan Jessican kanssa ihan kahdestaan. Naurettiinki tossa lomalla, että oltiin sillon saman verran kaikki kolme yhdessä kuin mitä "normaalit perheet" on ihan tavallisena arkena :D Koitetaan ottaa aina näistä yhteisistä hetkistä kaikki irti, koska ne on niin harvinaista herkkua.

Meidän arkea aikatauluttaa ehdottomasti eniten jääkiekko. Sitä ei moni ymmärräkkään miten suuri vaikutus sillä on aikatauluihin, menoihin ja tietenkin pieneen lapseen. Henkka viettää arkena jäähallilla n. 6-8h per päivä ja viikonlopun joko kokonaan pelireissulla tai toisen päivän kotona ja toisen reissussa. Varmasti niille pelaajille ja valmentajille, joilla ei ole kotona perhettä tai varsinkaan pieniä lapsia, ei kotoa pois oleminen ole mikään suuri juttu. Meille se kuitenkin on.


Jessica on hyvin herkkä lapsi ja hän tarvii läheisiä ympärilleen. Jesu on kuitenkin tottunut jo siihen, että isi lähtee kotoa kaksi kertaa päivässä, mutta edelleen useasti toteaa huokaillen, että "pitääkö isin taas lähteä". Iltasin kun oon peittelemässä tyttöä niin yhtäkkiä hän saattaa purskahtaa itkuun ihan vaan ikävästä. Tän takia en itse ole Jesusta erossa oikeastaan kuin ne pakolliset ajat. Se olis ihan liikaa, että miekin olisin kotoa pois joka viikonloppu vaikka yhden illan. Toisaalta oon taas tosi ylpee meistä kasvattajina, että meidän lapselle yökyläilyt isovanhempien luona on harvinaista herkkua eikä viikottaista rutiinia.

Mitä sitten viikonloppuina tehdään jos päästään viettämään ne yhdessä? Aamut otetaan aina rauhallisesti. Tyttö herättää meidät seitsämän aikoihin ja tepastelee itse alakertaan pistämään lastenohjelmat päälle. Välillä se on voidellu itselleen leivätkin ennen kuin me keretään tulla perästä. Jessica on aina niin ylpee tämmösistä itsenäisistä hetkistä ja muistaa kehua kuinka iso tyttö hän jo on :D<3 Aamupalan jälkeen lähdetään yleensä puistoon ja nyt kesällä käytiin monesti tässä välissä myös uimassa. Lounaan jälkeen nukutaan päiväunet ja illat touhutaan pihalla tai käydään kiertämässä satamaa. Useimmiten treffaillaan myös isovanhempien kanssa, käydään ravintoloissa tms. Tälläsistä päivistä nautitaan ihan suunnattomasti!


Välillä sitä tietenkin toivoisi, että meidän viikot olis samanlaisia kuin muilla eikä ikävän takia tarvitsisi itkeä, mutta ne on vaan hetkittäisiä tunteita. Useasti nää hetket on sillon kun Jessican uhma on tosi pahana eikä mistään tuu mitään. Henkka saattaa saada toiselle puolelle Suomea vihaisen tekstarin, että nyt loppuu se kiekon pelaaminen, tästä ei tuu mitään! Haha:D Mutta seuraavana päivänä kaikki on taas hyvin ja muistan miksi tällästä arkea pyöritetään. Parisuhteen kannaltahan nuo erossa olemiset on toisaalta tosi hyviä eli toisen naama ei niinsanotusti ala kyllästyttämään vaan aina on semmonen pieni ikävä päällä:) Molemmilla on sitä omaa aikaa tehdä omia juttuja ja me ollaan luonteeltaan semmosia, että tarvitaan myös omaa rauhaa ja osataan olla yksin tarvittaessa.

Ensi viikolla alkaa taas uusi kausi ja jatkuu tuttuun tapaan ensi kevääseen. Tämä viikonloppu ollaan siis pyhitetty yhdessä olemiselle ja rentoutumiselle. Päivällä käytiin kirppistapahtumassa kirkkopuistossa ja ukin takapihalla leikkimässä samalla kun Henkka ajoi nurmikon. Iltaruuaksi tilattiin pizzat, syötiin niitä olohuoneen lattialla ja katsottiin samaan aikaan Karvista. Ihan parasta!<3



Palaillaan!
-Janina